Gerbiileiden elämää!(;

Eli, kirjoitan ensimmäisenä gerbiileiden hoidosta yms. ja tästä voi katsoa ohjeita ja vinkkejä, jos olet hankkimassa gerbiilin tai jos tarvitset apua!(:

YLEISTÄ:

Gerbiili on pieni ja vilkas aavikolta kotoisin oleva jyrsijä. Ne valvovat päivisin ja ovat aika helppoja käsitellä. Gerbiilit ovat aavikkoeläiminä lähes hajuttomia, eikä niiden asumusta tarvitse siivota kuin pari kertaa kuussan (Riippuu paljon kyllä terraarion koosta!) Gerbiilit ovat aika pitkäikäisiä. Ne elävät n. 3-4 vuotta, mutta ei 5 ikävuosikaan mahdotonta ole. Gerbiilit ovat luovutusikäisiä kuuden viikon ikäisinä. Gerbiilejä on paljon erivärisiä.

HOITO:

Gerbiilin päivittäiseen hoitoon kuuluu puhtaan veden vaihto juomapulloon ja ruokinta. Gerbiilin kuono, silmät, nenä, turkki, hajurauhanen (vatsan alla) ja yleinen olemus tulee tarkistaa joka päivä samalla kun käsittelet pikkuistasi. Gerbiilin tulee antaa kylpeä pari kertaa viikossa eläinkaupasta saatavassa chinchillahiekassa turkin ylläpidon vuoksi. Gerbiilille tulee antaa kovaa pureskeltavaa, esim. oksia, pahvia, kovaa leipää yms. pari kertaa viikossa. Näin hampaat pysyvät sopivan mittaisina (Ne kasvavat koko elämän ajan) Asumus siis siivotaan n. 2-3 kertaa kuussa, riippuu asumuksen koosta.

TARVIKKEET:

Gerbiilisi tarvitsee ainakin juomapullon, ruokakupin ja pesämökin, sekä tietenkin asumuksen. Juomapullo on parempi kuin vesiastia, sillä astia kaatuu ja likaantuu helpommin. Juomapullo pitää ripustaa niin, ettei se osu puruihin, mutta gerbiilin täytyy ylettyä juomaan. Ruokakupin pitää olla keraaminen. Se kannattaa laittaa mökin päälle, jottei se katoa puruihin. Voit joskus ripotella siemeniä puruihin, jotta gerbiililläsi on tekemistä, kun se joutuu etsimään siemeniä purujen seasta. Tuoreruoka pitää laittaa erilliseen ruokakuppiin, jotta syömättömät ruuat on helppo korjata joka päivä pois. Pesämökin pitää olla puinen tai keraaminen. Mökissä ei saa olla mitään terävää, joka satuttaa gerbiiliä. Sinun täytyy tietenkin ostaa myös ruoka ja kuivikkeet. Voit myös hankkia sille aktiviteeteiksi erilaisia tunneleite, mökkejä, saviruukkuja yms. Terraarioon kannattaa laittaa vessapaperirullia, munakennoja tms., oksia ja muuta nakerreltavaa ja puuhasteltavaa. GERBIILEILLE EI SAA MISSÄÄN NIMESSÄ LAITTAA JUOKSUPYÖRÄÄ!!

ASUNTO:

Paras asumus gerbiilille on lasinen terraario. Purutkin pysyvät hyvin sen sisällä. Häkin pinnat tekevät ajan kuluessa gerbiilin nenään haavoja ja hankaumia, kun gerbiili nakertelee kaltereita. Muovinen duna järsitään todella helposti rikki, ja gerbiilit karkaavat. Terraarioita myydään, tai voit myös tehdä asumuksen vanhasta akvaariosta. Hanki vain tukeva verkkokansi, joka pysyy terran päällä ja josta ilma kiertää hyvin. Sijoita terraario pöydälle, sillä lattialla on vetoisaa. Pohjamateriaalina paras on kutterinpuru, joka on pehmeää ja johon on helppo rakentaa tunneleita. Laita lisämateriaaliksi heinää ja vessapaperia.

YKSIN VAI LAUMASSA:

Laumassa. Gerbiili on laumaeläin ja niitä tulee hankkia aina VÄHINTÄÄN KAKSI. Yksinäinen gerbiili sairastuu ja masentuu ilman toveria. Ota samaa sukupuolta olevat gerbiilit!

RUOKINTA;

Gerbiilin ruokavalioon ei kuulu mausteiset, rasvaiset, suolaiset eikä sokeriset ruuat. Pääravintona tarjotaan siemenseosta tai pellettiä, jota täytyy olla jatkuvasti tarjolla. Hyviä siemensekoituksia ovat supa ja garvo, hyviä pellettimerkkejä taas ovat supa ja altromin. Siemensekoituksessa ei saa olla liikaa auringonkukansiemeniä tai pähkinöitä. Gerbiilille on myös hyvä antaa tuoreruokaa ja kuivaa leipää sekä koirankeksejä tms. kovaa jyrsittävää. Tuoreruuaksi kelpaa hedelmät, vihannekset, juurekset, vauvan soseet ja puurot. Muista joka päivä kerätä vanhat, syömättömät tuoreruuat pois ja pestä kippo!

KÄSITTELY:

Gerbiilit ovat vilkkaita, pieniä eläimiä, joten jos käsittelet niitä, tarvitset varmat ja rauhalliset otteet. Kun gerbiili on vasta saapunut uuteen kotiin, sitä ei kannata heti rueta nostelemaan, vaan sen pitää antaa rauhassa tutustua uuteen ympäristöönsä. Kun gerbiili on tutustunut asumukseensa, voit laittaa käden terraan, jolloin gerbiili voi tulla itse haistelemaan sinun kättäsi. Pian useimmat gerbiilit jo kiipeävät pitkin kättäsi, sillä ne ovat melko uteliaita. Kun haluat gerbiilin pois terrasta, tartu toisella kädellä hännän TYVEST’Ä ja nosta toisella kädellä vatsan alta. Jos gerbiili on tottunut käsittelyyn, voit nostaa sen suoraan pelkästä ruumiista. Älä nosta gerbiiliä ikinä hännästä! Muista, että gerbiilit ovat vikkeliä, ja säikähtäessään saattavat hypätä sylistä alas, joten ole varovainen ja pidä gerbiili pois vilinästä ja melusta, kun käsittelet sitä. Kannattaa opettaa gerbiilille alusta asti selällään olo (josta ne eivät pidä erityisemmin), jotta voit tarkastaa hampaat ja mahapuolen, sekä hajurauhasen. Jos juoksutat gerbiiliäsi, rajaa lattialle alua, joka on turvallinen. Alueella ei saa olla koloja, teräviä esineitä tms. Ja huone ei saa olla kovin vetoisa, jottei gerbiili kylmety. Voit laittaa juoksutusalueelle esteitä ym. puuhasteltavaa. Muista vahtia gerbiileitäsi juoksutuksen ajan, sillä voi tapahtua jotain mitä et osannut odottaa!

SAIRAUKSIEN OIREITA:

Nokkatauti; Nenästä lähtee karvat ja gerbiili saattaa hangata siihen haavaumia. Hoito: Hoidetaan eläinlääkärin määräämillä antibiooteilla ja bebanthen-salvalla.

Naksutauti; Gerbiili pitää naksuvaa ääntä hengittäessään. Hoito: pidä gerbiilin ympäristö kuivana ja lämpimänä ja tarjoa gerbiilille vitamiinitippoja.

Välikorvan tulehdus; Tasapainohäiriö, gerbiili pitää päätään vinossa. Hoito: Eläinlääkäristä saatava antibiootti.

Tyzzerin tauti; Yleiskunnon heikkeneminen, ruokahaluuttomuus, ripuli, masentunut gerbiili. Hoito; hoitotulokset ovat yleensä huonoja. Tetrasykliini-antibiootti, auttaa joillain gerbiileille. Vaarallisin tauti.

Ripuli; Tahriintunut peräaukko ja hännänalus, laihtuminen, apaattisuus. Hoito; Gerbiilille EI anneta tuoreruokaa, vaan siemensekoitusta, heinää ja vettä. Jos gerbiili on huonokuntoinen, eläinlääkäristä saa elektrolyytti- nimistä valmistetta.

Salmonella; Ripuli, pörröinen turkki, laihtuminen, haluttomuus, nestehukka. Hoito; Älä anna gerbiilille mitään, joka on päässyt koskettamaan luonnonvaraisia eläimiä. Pese kädet ennen gerbiilin käsittelyä ja vaihda purut mahdollisimman usein. Jos tämä ei tehoa, vie gerbiili eläinlääkäriin.

Loiset; Raapiminen, jolloin iho saattaa mennä rikki tai haavaumille, saattaa olla apaattinen ja ripulia voi ilmetä. Hoito; ulkoloiset häädetään eläinlääkäristä saatavalla liuoksella jota laitetaan gerbiilin iholle. Sisäloiset lähtee madotuskuurilla, jonka voit tehdä itse tai viemällä eläimen eläinlääkärille.

No, toivon että näistä ohjeista oli apua jollekkin! Hoidattehan gerbiilejänne hyvin ja annatte niille turvallisen ja kivan elämän. Kiitos. (: